Leivinuunissa voi valmistaa lähes kaikkea samaa ruokaa kuin sähköuunissakin. Suurin ero leivinuunin ja sähköuunin välillä on se, että leivinuunista ei löydy kaikkia sähköuunin toimintoja, joten osassa reseptejä pitää hieman soveltaa. Esimerkiksi jos reseptissä ohjeistetaan käyttämään grillivastusta tai kiertoilmauunia, nämä eivät ole mahdollisia toimintoja leivinuunin kanssa kokatessa. Tämä ei silti tarkoita, etteikö reseptiä voisi silti valmistaa. Uunissa valmistettu ruoka on usein kotoisaa ja perinteistä, mutta siinä voi toki valmistaa myös moderneja tai etnisiä herkkuja.
Näin lämmität leivinuunin
Uunin lämmitys riippuu tulisijasta, mutta joitain yhtäläisyyksiäkin niiden käyttöön liittyy. Jos uunia ei ole käytetty pitkään aikaan, tulee se ensin tyhjentää ja mahdollisesti myös nuohota. Pitkään kylmillään ollut uuni kannattaa ensin esilämmittää. Tällä vältetään savujen tuprahtaminen sisälle ja saadaan aikaan parempi veto. Esilämmitykseenkin on monia tapoja, mutta esimerkiksi tuhkaluukussa voi polttaa paperia, tai käyttää vaikka lämpöpuhallinta. Parhaan hiilloksen saa aikaan koivupuulla, mutta muitakin puita voi toki käyttää. Klapien kannattaa olla kuivia, jotta vältytään haitallisilta palamiskaasuilta.
Ensin puita tulee polttaa tunti tai kaksi, riippuen siitä paljonko puista jää hiiliä. Sen jälkeen niitä sekoitetaan tasaisen lämmön aikaansaamiseksi. Arinan lämpötila riippuu siitä, miten pitkään puita on poltettu, mutta se voi olla parin tunnin polttamisen jälkeen jotain 300 ja 400 asteen välillä. Kun tulta ei ole enää näkyvissä, hiilet ja tuhka vedetään alas. Tässä vaiheessa suljetaan muut pellit, mutta jätä häkäpelti vielä auki, sillä hiilet saattavat jatkaa vielä palamista, vaikka varsinaista liekkiä ei enää näykään. Häkäpellin voi sulkea vasta, kun on aivan varma, ettei palamista enää tapahdu, sillä häkäkaasun pääseminen asuntoon ja sen hengittäminen on vaarallista. Uunin mittarista on apua ruuan valmistuksessa, mutta pitää muistaa, että sen lukemat ovat vain suuntaa antavia.
Mitä ruokaa uunissa voi valmistaa?
Varsinais-Suomessa on perinteisesti paistettu reikäleipiä, jotka sitten ripustettiin tuvan orsille kuivumaan. Itä-Suomessa leivinuunilla paistettiin etenkin limppuja ja kukkoja. Leivonnaisten lisäksi leivinuunissa valmistettiin kaikki laatikko- pata- ja muut uuniruuat. Uunissa voi edelleen valmistaa kaikkia samoja ruokia kuin sähköuunissakin, mutta ruuan valmistaminen leivinuunissa vaatii enemmän aikaa, joten kiire kannattaa unohtaa.
Koska uuni pysyy pitkään lämpimänä, sillä voi valmistaa kerralla useita erilaisia ruokia. Ensin aloitetaan kaikkein kuumimman lämpötilan vaativista ruuista, kuten pitsoista ja karjalanpiirakoista. Seuraavaksi voidaan paistaa muut leivonnaiset ja liharuuat, ja lopuksi pitkää hauduttamista vaativat padat ja puurot. Leivinuunissa esimerkiksi joulukinkun paistaminen onnistuu helposti ja muutenkin pitkää kypsytystä vaativa liha murenee herkulliseksi pitkään miedolla uuninlämmöllä paistettaessa. Myös perinteiset limput ja rieskat paistuvat uunissa maukkaammiksi kuin sähköuunissa. Mahdollisuudet ovat siis rajattomat ja perinteisten ruokien lisäksi uunissa paistuvat uudemmat herkut. Pitsan paisto onnistuu kuin ammattiuunissa ja naan-leipä valmistuu kuin itsestään.