Tulisija kannattaa aina valita sen mukaan, minkälainen koti on kyseessä sekä mihin käyttötarkoitukseen tulisijaa käytetään. Takkatyyppiä valittaessa on järkevää katsoa myös hieman tulevaisuuteen. Rakennushetkellä ei välttämättä ole tarvetta varaavalle takalle saatikka leivinuunille, mutta tulevaisuudessa tai esimerkiksi sähkökatkon sattuessa näille ominaisuuksille voi olla käyttöä.
Takkatyyppejä on useita erilaisia ja vaihtoehtoja kannattaa punnita tarkkaan ja ottaa huomioon myös muut kuin takan ulkonäkötekijät. Takan valintaan vaikuttaa myös se, millainen lämmitysjärjestelmä talossa on sekä se, onko talossa koneellinen ilmanvaihto. Lisäksi takan paikkaa kannatta miettiä ammattilaisen kanssa, sillä optimaalisen paikan valinnalla voi vaikuttaa oleellisesti siihen, miten tasaisesti lämpö jakautuu koko huoneistoon.
Avotakka
Jos takka halutaan pelkästään luomaan tunnelmaa, kyseeseen voi tulla avotakkamallinen tulisija. Tämä tarkoittaa yleensä luukutonta avointa mallia, jossa on yleensä paljon pinta-alaa mahdollisimman näyttävän tulen loimun aikaansaamiseksi. Vaikka tuli itsessään toki lämmittää ja sen äärellä on mukavaa istua, tämä malli ei lainkaan varaa lämpöä pidemmäksi aikaa. Sen energiatehokkuus on mitätön, mistä syystä se on myös melko epäekologinen vaihtoehto. Avotakkoja asennetaan nykyään enemmän ulkotiloihin, kuten terasseille, jossa se voi toimia tunnelmanluojana, mutta myös ruuanvalmistuspisteenä.
Kamiina
Kamiina on myös yleensä lämpöä varaamaton tulisija, mutta myös jonkin verran varaavia kamiinoitakin on kehitelty. Tämä tulisija on yleensä melko kevytrakenteinen ja helppo lisätä rakennukseen jälkikäteenkin. Vaikka kamiina ei yleensä varaakaan lämpöä, se lämmittää tilan nopeasti, minkä vuoksi niitä asennetaan usein varalämmönlähteeksi vaikkapa sähkökatkoksia silmällä pitäen.
Varaava takka
Suomalaisissa kodeissa on määrällisesti kaikkein eniten varaavia takkoja. Näihin kuuluvat tiilitakat, vuolukivitakat sekä pönttö- ja kaakeliuunit. Varaava takka toimii niin, että kun sytytyspelti on kiinni, savukaasut eivät kulkeudu suoraan hormista ulos, vaan ne ohjautuvat takan rungossa oleviin savukanaviin. Kiertäessään kanavaa pitkin kaasut kuumentavat takan rungon, joka vapauttaa lämmön huoneistoon. Koosta riippuen varaavalla takalla voi lämmittää 50–100 neliömetriä olevan huoneiston. Rakenteesta riippuen varaava takka vapauttaa lämpöä reilun vuorokauden ajan ja sen lämmöntuotto voi olla noin 60 kwh:n luokkaa.
Puita polttamalla saadaan aikaan luonnollista lämpöä, sillä oikeaoppisesti lämmittämällä puun energia saadaan muutettua puhtaasti lämmöksi. Puu on myös kotimainen ja uusiutuva materiaali, jonka käyttäminen ei kiihdytä ilmastonmuutosta. Puiden lisäksi takassa voi polttaa esimerkiksi brikettejä. Varaavissa takoissa on usein myös lisäksi leivinuuni, joka voi olla jatkuvassa käytössä tai puhdas varotoimi sähkökatkojen varalle.
Kiertoilmatakat
Kiertoilmatakkoja on useita eri tyyppejä, mutta perusperiaatteiltaan ne toimivat samoin. Kiertoilmatakassa on aina sydän sekä ulkokuori. Sydän, jossa tuli palaa, lämmittää sen ympärillä kiertävää ilmaa. Tarpeen mukaan kotiinsa voi valita joko kevyen kiertoilmatakan tai hieman enemmän lämpöä varaavan vaihtoehdon.
Kevyttakalla tarkoitetaan kiertoilmatakkaa, jolla ei ole lainkaan lämpöä varaavaa ominaisuutta. Se on nimensä mukaisesti kevytrakenteinen ja helppo asentaa jälkikäteen vaikka sellaisen talon yläkertaan, jonka lattiaa olisi hankalaa vahvistaa painavan muuratun takan kannattelemiseksi. Ulkonäöllisesti kevyttakka voi olla pieni ja kamiinanmallinen tai enemmän perinteistä takkaa muistuttava, jossa on suuri hissiluukullinen tulipesä. Kevyttakka vapauttaa lämpöä huoneeseen luukun tai kuorimateriaalinsa läpi.
Kiertoilmatakka voi olla valmistettu myös lämpöä varaavasta materiaalista. Tällöin sydän luovuttaa lämpöä takan pintamateriaaliin, josta se vapautuu hitaasti huoneilmaan. Varaava takka ottaa paloilman joko suoraan huoneesta tai se voidaan yhdistää ottamaan ilmaa korvausilmajärjestelmästä. Varaava takka alkaa tuottaa nopeasti lämpöä, mikä tekee siitä mainion varalämmönlähteen.
Sisustustakat
Tiloihin, joihin tavallista takkaa ei voida asentaa, mutta tulesta haluttaisiin silti nauttia, on kehitetty bio- eli sisustustakkoja. Tällä tarkoitetaan erittäin kevytrakenteista takkaa, jossa ei ole lainkaan hormia. Sisustustakassa palamiseen käytetään bioetanolia, joka palaessaan tuottaa lämpöä, vesihöyryä sekä pienen määrän hiilidioksidia. Sisustustakka on erittäin hyvä tunnelmanluoja, mutta se tuottaa myös pienen määrän lämpöä. Samalla tekniikalla toimivan tulipesän voi asentaa myös käytöstä muuten poistetun takan sisään.